Mitä on mielenterveys?
Mielenterveys on eräs ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä.
Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Nuorten kehitysyhteisöjen, kuten koulujen ja oppilaitosten, tulee tukea mielenterveyttä. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa.
Mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät:
– yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus
– sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt
– yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka
– kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit
– biologiset tekijät
Maailmassa on joskus haastavaa elää ja löytää oma paikkansa. Vastoinkäymiset ovat osa elämää, eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Joskus saattaa kohdata hyvin vaikeitakin asioita eikä aina tiedä, miten selviytyä. Tärkeintä on puhuminen vaikeista asioista, tabuistakin. Jos vaikeista asioista ei puhuta, niihin ei myöskään voida löytää ratkaisua eikä niihin kohdistuvia mahdollisia ennakkoluulojakaan pystytä murtamaan.
Mieli voi sairastua
Ihmisen mieli voi sairastua siinä missä kehokin. Yhdellä on vikaa keuhkoissa tai sydämessä, toisella voi olla sairautta mielessä. Masennus on Suomen yleisin psyykkinen sairaus.
Mielen sairauksista voi parantua. Vaikka ei kokonaan paranisikaan, voi elää hyvää elämää myös lääkkeiden ja muun hoidon avulla. Mielen sairautta ei tarvitse hävetä, vaikka sairastunut käyttäytyy joskus eri tavalla kuin mikä on tapana. Erilainen käytös voi olla sairauden yksi oire. Mielen sairastuminen ei ole kenenkään syytä. Kaikki ihmiset voivat sairastua, myös lapset ja nuoret.
Mielen sairauksia voidaan hoitaa, ja niistä voi parantua. Toisaalta on myös sairauksia, jotka eivät koskaan parane kokonaan, mutta oireita voidaan yhä paremmin lievittää. Välillä jokainen tuntee olonsa huonoksi, yleensä se on ohimenevää ja luonnollista. Jos tilanne kuitenkin kestää kauan ja vaikeuttaa elämää, kannattaa hakea apua.
Vähän tietoa, paljon luuloja
Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä, mutta ihmiset tietävät niistä vähän – uskomuksia puolestaan on vallalla sitäkin enemmän. Siksi sairastunut joutuu liian usein ikävän leimautumisen ja stereotypioihin nojaavien asenteiden kohteeksi. Sairastuneiden mielestä leimautuminen on yksi suurimpia toipumisen esteitä. Yhdessä voimme muuttaa suomalaisten asenteita ja normalisoida mielenterveyden haasteita.
Henkilö, jolla on psykiatrinen sairaus, on useimmiten väkivaltainen
Esimerkiksi skitsofreniapotilas on ennemminkin sulkeutunut ja arka kuin väkivaltainen. Suomessa tapahtuneista henkirikoksista vain noin 14 prosenttia tehdään mielenterveyden häiriössä.
Psykiatrisesta sairaudesta ei voi parantua.
Kehittyneiden hoitojen myötä useimpiin psykiatrisiin sairauksiin on saatavilla tehokasta hoitoa (terapia, lääkehoito ja kuntoutus yhdessä), ja sairastuneet voivat hoidon avulla viett. ää täysipainoista elämää. Osa toipuu täysin.
Henkilö, jolla on psykiatrinen sairaus, on aina myös luulosairas
Monet psykiatrisesti sairaat pystyvät erittäin hyvin havaitsemaan somaattiset sairautensa. Ongelmana onkin, että psykiatrisesti sairasta ihmistä ei aina oteta vakavasti, joka voi johtaa hänen somaattisen sairautensa hoidon viivästymiseen.
Tärkeää on ymmärtää, että useimmat psykiatrisesti sairaat henkilöt ovat olleet aiemmin terveitä. Ja moni myös toipuu sairaudestaan takaisin normaaliin arkeen, kuten muihinkin sairauksiin sairastuneet potilaat. Mitä enemmän leimaamme potilaita sairausvaiheissa, sitä korkeammaksi muodostuu kynnys palata takaisin yhteiskunnan jäseneksi.
Mielenterveyskuntoutuja
käsite viittaa henkilöön, jonka sairaus on hallinnassa ja hän on toipumassa.
Mielenterveyspotilas
Henkilö, jolla on mielenterveysongelma/-häiriö/psykiatrinen sairaus
Psyykkisesti sairastunut
Mielenterveyshäiriö, mielenterveysongelma tai psykiatrinen sairaus
(Lähteet: Mielenterveyden keskusliitto ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL) Päivitetty 25.3.2024
Mielen hyvinvointia opiskelijoille
Mieli ry Suomen Mielenterveys ry
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Huom. Löydät sivuiltamme myös tietoa auttavista puhelimista ja nettipalveluista.
Vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön on muita vaikeampaa saada apua mielenterveyspalveluista, jos hän ei voi käyttää julkisia liikennevälineitä.
Kela voi korvata matkan omavastuun ylittävältä osalta, jos matkan katsotaan kuuluvan terveydenhuollon piiriin. Matkakorvauksen saamiseksi voidaan vaatia lähete. Lisäksi terveydenhuollon tulee kirjoittaa SV 67 todistus erityisajoneuvon käyttämisestä, jos terveydenhuolto arvioi että asiakkaan terveydentila edellyttää erikoiskulkuneuvon käyttöä (päivitetty 8.3.24).
Voit varmistaa, kuuluko matkasi Kelan matkakorvauksen piiriin soittamalla numeroon 020 692 204. Kysy samalla tarvitaanko SV 67 todistus ja/tai lähete. Jos sinulla on verkkopankkitunnukset, voit kysyä asiaa myös netin kautta. Katso Kelan etusivu, valitse oikeasta reunasta vihreä laatikko Asioi verkossa ja kirjaudu. Kelan matkakorvauksiin liittyvät yleisohjeet, kuten omavastuuosuuden suuruus ja taksin tilaaminen jne. löytyvät tästä.
Hyvinvointialueen vammaispalveluista kannattaa kysyä lisämatkoja vertaisryhmässä käymistä varten. Lisämatkat ovat harkinnanvaraisia, eikä kunnan ole pakko niitä myöntää. Hyvin perusteltu hakemus voi kuitenkin tuottaa tulosta! Jos olet vammainen henkilö, joka ei pysty käyttämään julkisia liikennevälineitä, etkä tiedä vammaispalvelulain kuljetuspalveluista mitään, ota heti yhteys vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään.
